Tulevaisuuden toimintakyky tehdään tänään - Toimintakykyinen Suomi haaste

Otimme Suomen Olympiakomitean haasteen vastaan ja lähdimme mukaan toimintakykyinen Suomi-haasteeseen. Konseptin suojelija on presidentti Sauli Niinistö.

Toimintakyky on työssämme kotona asuvien ikäihmisten parissa enemmän tai vähemmän läsnä aina, kun puhutaan kohderyhmästämme. Kampanja muistutti, että pitäisi puhua myös siitä, miten se liittyy meihin työikäisiin ja miten toimintakykyä voidaan työelämässä ja arjessa edistää. Toimintakykyhän on paljon muutakin kuin fyysisiä ominaisuuksia. THL:n mukaan toimintakyky koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista edellytyksistä selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa - työstä, vapaa-ajasta, harrastuksista ym.

Toimintakyvyn kokonaisvaltainen kohtaaminen

Etsivän vanhustyön toiminnoissa kohtaamme asiakkaat yksilöllisesti ja etsimme erilaisia räätälöityjä ratkaisuja heidän tilanteisiinsa. Asiakastyössä toimintakyky ja sen edistäminen ovat ydin, joiden parissa työskentelemme. Toimintomme pyrkivät vahvistamaan toimijuutta ja osallisuutta, jotta haastavassa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden toimintakyky säilyisi tai jopa paranisi ja mielekäs arki kotona asuen voisi jatkua. Kun työ lähtee tarpeesta käsin, on todennäköisempää löytää ratkaisu, joka tukee juuri sen yksilön tarvetta. On suuri rikkaus, ettemme ole kaikki samasta puusta veistettyjä.

Huomisen toimintakyky

Olemme sillä tavalla onnekkaassa asemassa työssämme, että meille mahdollistuu liikkuminen myös työpäivän sisällä työn luonteen takia. Kotikäyntien vuoksi liikumme ympäri kaupunkia ja vuodenajat huomioiden siirtymät voi hoitaa haluamallaan välineellä.

Ensimmäisenä koronavuonna 2020 tiimimme suhaili fillareilla ympäri kaupunkia julkisen liikenteen ollessa pannassa tartuntariskin vuoksi. Asiakkaitakin tapasimme vain ulkona turvavälien päästä. Tuona vuonna pyöräilykuntomme oli huipussaan ja ulkoiltua tuli säännöllisesti asiakastapaamisten merkeissä. Hankala koronatilanne toi siis hyvääkin, kun muutoksia oli pakko tehdä. Onneksi voin jälkikäteen todeta, että toimintatavat jäivät vaikka korona-ajat ovat tuosta helpottaneet. Liikkuminen virkistää ajatuksenjuoksua ja säännölliset tauot edistävät ajattelua sekä luovuuttamme, varsinkin jos kehokin saa virkistystä.

Mielen hyvinvointia tukevia asioita työyhteisössämme ovat mm. yhteiset kohtaamiset viikoittain. Saamme ja annamme tukea toisillemme ja voimme purkaa hankalia asioita. Jaamme ilot ja surut, kukin haluamassaan määrin. Työnkuvia tarkastellaan säännöllisesti odotuksien kirkastamiseksi. Mieli on rauhallisempi, kun odotukset ovat selkeät. Työelämä antaa myös kuulumisen tunnetta – on yhteisö, johon kuulua ja olla sen tärkeä jäsen. Hyvä työyhteisö edistää toimintakykyä monipuolisesti, kun voi olla oma itsensä.

Työn räätälöinti

Liputan itse työn räätälöinnin puolesta nimenomaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Nykypäivänä varsinkin asiantuntijatehtävissä työtä voi räätälöidä ja tuunata monin tavoin. Työn tulos ratkaisee, matka siihen voi olla hyvinkin eri näköinen riippuen tekijästä. On tärkeää ottaa työntekijän yksilölliset ominaisuudet ja toiveet huomioon - näin saamme työntekijän parhaat puolet esiin ja kenties löydämme piilotettua potentiaalia? Tätä voidaan tukea mm. ottamalla kehittymistoiveet aidosti huomioon, työaikaliukumalla, työntekopaikan valinnalla, oman kalenterin ja tauottamisen suunnittelulla sekä esimerkiksi kokouspaikan tai muodon valinnalla. On tärkeää, että työntekijät voivat hyvin kokonaisvaltaisesti, jotta voimme antaa parasta ammattitaitoa asiakkaillemme.

1000 toistoa luo rutiinin

Liikunta-alan opinnoista vuosia takaperin muistan sanonnan, että asiaa täytyy toistaa noin 1000 kertaa, kunnes siitä syntyy rutiini. Viikkopalaverien yhteydessä tehtyä virkistysjumppaa täytyisi siis toteuttaa noin 20 vuotta rutiinin luomiseksi, kun ottaa lomakaudet huomioon. 

Toimintakykyistä kevättä! 

Henna Grönberg, MEREO ry:n toiminnanjohtaja

Lähteet:

https://www.toimintakykyinensuomi.fi/

https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/mita-toimintakyky-on