Onnea MEREO 30 vuotta! Iloa ikääntyneiden kehitysvammaisten ryhmäkodissa

MEREO tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista sekä muistisairaille vanhuksille että kehitysvammaisille. Vaikka ryhmäkotien arkea rytmittävät tietyt rakenteet, arki on silti eri yksiköissämme erilaista, sillä hoitajat, asukkaat, omaiset ja vapaaehtoiset muodostavat aina omanlaisensa kokonaisuuden.

Millaista se arki sitten meillä on? Kurkistamme MEREO Matinkylän yksikön ryhmäkoti Omenan vilinään, jossa lähihoitaja Susanna Dovalo, kertoo meille ryhmäkodin arjesta. Omena on ikääntyville kehitysvammaisille suunnattu 10-paikkainen ryhmäkoti. Ryhmäkodista saa apua, tukea ja ohjausta myös ryhmäkodin tukiasukkaat, jotka asuvat omissa vuokra-asunnoissaan samassa kiinteistössä. MEREOlla on ikääntyneiden kehitysvammaisten ryhmäkoti myös Herttonimessä ja Kampista löytyy kaiken ikäisille aikuisille kehitysvammaisille tarkoitettu ryhmäkoti.

Susanna, millaista on teidän ryhmäkodin arki?

Aika strukturoitua ja sen täytyy ollakin. Täältä lähdetään päivätoimintaan ja kerhotoimintaan ja asukkaita on sen verran monta, että meillä täytyy olla yhteiset kellonajat, että arki sujuu. Meillä on tietyt ajat, kun noustaan ylös ja kun hiljennytään illalla. Myös ruokailut ja lääkkeidenantoajat sekä päivätoiminnat rytmittää arkea. Tätä työtähän tehdään kahdessa vuorossa, joten sekin luo rytmiä. Arki on strukturoitua, jotta asukkailla olisi hyvä ja turvallinen olla. 
Me myös tehdään erilaisia asioita täällä: käydään elokuvissa ja ulkoilemassa aina kun pystytään. Me yritetään tehdä meidän asukkaiden näköisiä päiviä. Viikonloput on aika vilkkaita, kun kaikki ovat paikalla. Esimerkiksi lauantai-ilta ja sunnuntaiaamu ovat äänekkäitä ja menoa riittää: ovi käy, mennään saunaan, tullaan syömään, tulee vieraita. Meininkiä on. Viikonloput menee todella nopeasti! 

Mitä olette suunnitelleet tälle syksylle?

Nyt syksyllä on ollut paljon vapaaehtoistoimintaa ja tosi paljon asukkaiden itsenäisiä retkiä ja menoja. Mutta me pyritään myös tekemään kaikkien kanssa jotain yksilöllisesti.

Nyt tähän syys-talvi-taitteeseen on suunniteltu yhteistä konserttiretkeä, josta kaikki nauttisivat. Kesällähän me käytiin yhteisellä veneretkellä Helsingin edustalla. Me koitetaan aina muutaman kerran vuodessa tehdä joku kiva yhteinen retki vuodenaikojen mukaan. Ja sitten on käyty esimerkiksi leffoissa ja konserteissa, yksittäisten asukkaiden kanssa. Sellaisia mukavia juttuja. 


Tutustu mereolaiseen


Kuka olet?

Suski, Susanna Dovalo. Espoolainen äiti. Täällä olen asunut suurimman osan elämästäni. 

Milloin olet tullut MEREOon?

Kirjoitin ensimmäisen työsopimuksen 2009 helmikuussa. Mutta ensimmäisen kerran tulin tänne vuonna 2007 työharjoitteluun. Siitä on pitkä aika ja moni asia on muuttunut. Sanoisin, että tämä on jotenkin rennompaa nykyään.

Mitä teet MEREOlla?

Olen vammaistyön lähihoitaja ryhmäkoti Omenassa. Olen tehnyt täällä lähihoitajan hommia myös Kanelissa ja kotihoidossa. Olen tehnyt kaikkia vuoroja täällä. Vaihtelevaa työtä.

Tein lopputyöni liittyen kehitysvammaisiin ja nimenomaan aistivammoihin. Oma äitini on kuuro ja viittomakieli on siis myös äidinkieleni, ensimmäinen kieli, jonka opin. 

Täällä ikääntyvien kehitysvammaisten puolella työnkuva on hyvin ohjauksellista, mutta totta kai me myös autetaan ja hoidetaan. Meillä on ollut myös vuodehoidettavia asukkaita, mutta tällä hetkellä heitä ei ole. Me hoidetaan ihminen niin sanotusti alusta loppuun. Ajatellaan hänen psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tarpeitaan.

Mikä on parasta työssäsi?

Itseasiassa mun tytär kysyi yksi päivä: ”Äiti, miksi sä tykkäät olla töissä?”
Meillä on enimmäkseen sitä iloa ja vaihtelevuutta täällä ja meidän työssä päivät ei ole koskaan samanlaista puurtamista. Meillä on niin paljon yllätyksiä ja se tekee työstä mielenkiintoista.

Mikä on sitten sitä parasta… Meillä on henkilökunnalla täällä sitä iloa ja kivat työkaverit, kiva työympäristö. Ja meidän asiakkaamme ovat niin erilaisia, he ovat ihania ja antavat paljon.

Ja aina on uutta opittavaa, se on ihan fakta. Uutta opittavaa ihmisen elämänkaaresta ja eri kehitysvaiheista. Se on mielenkiintoista.

Mikä on paras muistosi MEREOsta?

Meillä oli aikoinaan aivan ihanat vapputanssit tuolla alhaalla. Ja kerran meillä järjestettiin lähialueen Espoon kehitysvammaisille disko. Se oli niin upea kokemus, että toista ehkä en muista! Omat diskoilut jää ihan kakkoseksi. Se oli aivan mahtava kokemus.

Jos mietitään sellaista lämmintä, ihanaa muistoa… En ollut silloin vielä tullut tänne töihin, kun näin neljä kaveria kävelevän tuossa kadulla. Ajattelin, että keitä he on ja mihin he on menossa? Huomasin tietysti, että he olivat kehitysvammaisia ja että he ovat jostain läheltä. Seurasin sitten mihin he menevät ja huomasin, että he tulivat tähän taloon. Ja mietin, että mikä tämä paikka on? En tiennyt tätä paikkaa ja moni ei edes tiedä, että tässä on palvelutalo. Mulla oli silloin jo työharjoittelupaikka toiseen paikkaan, mutta mä otin selville, että täällä oli ikääntyville kehitysvammaisille tarkoitettu ryhmäkoti. Sitten mä kävelin tosta ovesta sisään ja kysyin, että hei olisiko teillä harkkapaikkaa tarjolla. Ja sille tielle olen jäänyt, vaikka olen käynyt työharjoitteluissa eripaikoissa ja tehnyt töitä muullakin. Tänne jäin.

Olen kokenut Vanhusten palvelutalo yhdistyksen luotettavana yrityksenä. Tässä on menty ylä- ja alamäkiä, mutta kyllä se on ollut aika positiivista lopulta. Ja jos on ollut vaikeitakin aikoja, olen kuitenkin luottanut tähän yritykseen ja luotan edelleenkin. Tämä on hyvä yritys, tiedän että saan palkkani ja saan tukea tarvittaessa. 

Terveisiä?

Toivoisin tietynlaista avarakatseisuutta ja ymmärrystä vammaistyötä kohtaan. Nimenomaan ymmärrystä siitä, kuinka tärkeätä asukkaille on miten ja missä he saavat asua ja että he saavat päättää omasta elämästään ja tehdä siitä oman näköistä.

Työntekijän kannalta ajateltuna, avarakatseisuutta myös tämän yrityksen sisällä, että ymmärretään, miten erilaisia yksiköitä meillä on. Että yksiköiden välillä on paljon eroavaisuuksia: täälläkin on seinän takana muistisairaat ja tässä kehitysvammaiset ja ne ovat kaksi ihan eri paikkaan ja työtä tehdään ihan eri tavalla molemmissa ryhmäkodeissa.

Poiketkaa kahville meille! 😊 Keitetään teille kahvit varmasti ja asukkaat tykkäävät, että tulette. Ottakaa koirat ja kissat mukaan ja tulkaan moikkaamaan meitä. Juokaa asukkaiden kanssa kahvit ja ottakaa heitä kädestä ja kysykää heiltä ”Hei, mitä kuuluu?”




MEREO/ Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry
Leppäsuonkatu 4 A, 00100 Helsinki